Description
Sormeni sivelevät hellästi hienoa valkoista pintaa, tuntevat kohdat, joista kirkkaat mahlapisarat kevään auringossa kimaltelivat pysähtyvät tummaan karheaan kohtaan viivähtävät siinä sen syvyydessä sykkii koivun elämä teen tuohesta kanteleen sen kumeat soinnit ja tähtikirkkaat kuulethan ne Kirjassa on muutamia karjalankielisiä runoja ja kaksi itkuvirttä.
Reviews
There are no reviews yet.