Description

”Pimeästä huoneesta näkee kyllä valoisaan, mutta miksei valoisasta huoneesta näen pimeään?” Tartu käteen. Lähde Salon A-klinikan runoryhmän huolettomaan piirileikkiin, joka yltyy mielettömäksi sianpolkaksi. Päihdeongelmaisten kirjoittamat runot esittäytyvät sellaisina kuin ovat: kauniina mutta kaunistelemattomina, rujoina mutta tosina. Neljän vuoden runoryhmätapaamisten aikana syntyneet runot, mielenmietteet kirjoittamisen tarpeellisuudesta ja filosofeeraukset ryhmän merkityksestä lisäävät tietoa, auttavat ymmärtämään ja havahduttavat tuntemaan. Miten elämä onkaan ihmeellistä mutta oleminen vaikeaa! Neljän vuoden aikana ryhmässä on ollut 117 osallistujia. Ryhmässä käsiteltiin 18 kirjoittajalta yhteensä 131 runoa, näistä valikoitiin tähän antologiaan 60 runoa. Runoantologian on toimittanut sanamaija Heli Laaksonen. ”Mä kompastuin tulitikkuun, vaikka osaan kiertää kivilohkareen.”